Usein kysyttyä
Mistä löydän tarvittavat profiilit ja asetukset painokelpoisen aineiston valmistukseen?
Suosittelemme tutustumista verkkosivujemme Painokelpoisen aineiston valmistus -ohjeistukseemme. Sieltä löydät kaiken tarvitsemasi tiedon.
Miten lähetän aineistoa Otavan Kirjapainoon?
Suosittelemme käyttämään nettisivuiltamme löytyvää Aineistonsiirtopalvelua. Voit myös klikata sivun vasemmasta reunasta Siirrä aineisto -ikonia. Luo tunnukset palveluun Rekisteröidy-kohdasta. Palvelun kautta voit siirtää useamman tiedoston kerralla ja saat mahdolliset sähköiset vedokset Aineistopalvelustamme kätevästi samaan paikkaan.
Tarvitsetteko lähetettävästä aineistosta printtejä?
Suosittelemme printtien lähettämistä varsinkin, jos työstä ei enää lähetetä plotteri-vedoksia tarkastettavaksi. Suurin osa painotöistä kulkee tuotannon läpi ilman printtejä.
Voitteko tehdä viivakoodin kirjaani Kirjapainossa?
Kyllä voimme! Suosittelemme, että pyydät viivakoodin jo ennen aineiston lähetystä ISBN-numerolla osoitteesta aineistot@otavankirjapaino.fi. Näin voit itse sijoittaa koodin haluamaasi paikkaan ja haluamaasi kohtaan.
Kirjaani on tulossa Avainlippu-, Joutsenmerkki-, FSC- tai PEFC-logo. Mistä saan ladattua logot?
Avainlipun löydät täältä.
Joutsenmerkin täältä.
FSC- ja PEFC-logot voit pyytää Aineistopalvelustamme, aineistot@otavankirjapaino.fi
Mitä ripattu tarkoittaa?
RIP eli Raster Image Processor muuttaa digitaalisen aineiston rasteroiduksi bittikartaksi osaväreittäin ja nämä osavärit puolestaan tulostetaan painolevylle. Sähköisessä ja muissakin vedoksissa aineisto on "ripattu" eli ajettu työnkulkuohjelmistomme läpi ja tieto rasteroiduista bittikartoista on valmistettu.
Kirja painetaan kaksivärisenä ja sisuksessa on mustaa ja pantone-väriä. Teenkö värierottelun itse vai lähetänkö cmyk-pdf:n?
Tee värierottelu itse, mutta älä tulosta erotteluja erikseen. Voit pantone-värin paikalla käyttää myös syaania, magentaa tai keltaista. Riittää, että saamme vain kaksi väriä irti aineistostasi.
